Viimeiset sata kilometriä tämänvuotisen lomamatkamme määränpäähän satoi kuin aisaa. Auto heittelihe mutkaisilla vuoristoteillä kuitenkin oikeaan osoitteeseensa, St-Honoré-Les-Bains nimiseen burgundilaiskylään, ja aina siihen kosteankylmään loma-asuntoon, jonka olimme vuokranneet, saakka. Tämän burgntilaiskylän löysin sattuman kautta netistä (kuinkas muuten). Kaupungin infosivuilla seikkaillessani roomanaikaisen kylpylän vesi solisi lupaavasti, kukat kukkivat ja päivä helotti. Perille päästyämme vesi solisi, tosin taivaalta niskaamme. Kukat kukkivat, ja pian oloamme helpotti ensimmäinen ateria, jonka asuntomme meille vuokrannut mies meille auliisti osasi viitoittaa. Ateria helpotti jopa sääennustetta, joka lupasi koko viikoksi yhtä vieraanvaraista vesisadetta, kuin millä meidät otettiin kylässä vastaan.
Alkupalat tarjoiltiin laitue-salaatin ja vinegrette-kastikkeen kera |
Kahdeksantoista euron menu sisälsi valintani mukaan hanhen kateenkorvaa, Andouillette-sisälmysmakkaraa sinappikastikkeessa, taivasta hipovan juustotarjottimen, jolta sai valintansa mukaan pomia kolmea eri juustoa lautaselleen, sekä valinnan mukaisen jälkiruoan. Minun tapauksessani valinta osui vaniljakastikkeessa kelluvaan munanvalkuaissaareen, eli "ile flotante"- klassikkoon.
Andouillette oli tavoista poiketen grillattu vartaassa ja kuorrutettu ennen tarjoilua sinappikastikkeella, mmm... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti