tiistai 20. marraskuuta 2012

MARRASKUUN PELASTAJAT







Pääsen vihdoin päivittämään kirjoitusta, jonka julkaisin toukokuussa nimellä "Mysteeriruokaa". Sain nimittäin napsastua kuvan tuosta mystisestä herkusta, ennenkuin se kokonaan katosi parempiin suihin. Ohje sopii erinomaisesti lohduttamaan pimeitä päiviämme. etenkin, kun sain Ransaksata muistutuspuhelun pari päivää sitten ilmestyneestä "Beaujolais Nouveausta". Pakkohan sitä oli kokeilla. Vuoden Beaujolais Nouveau on mielestäni herukkaisesti kevyen pirskahtelevaa marjamehua, jonka avulla tuhtikin annos sulaa "kuin vettä vain". Rakkaat ystävät, Bon Apetit!




"THE BEST EVER PASTA CARBONARA".

Oma historiikkini ohjeen kanssa juontaa kaukaiseen lapsuuteeni. Mielenkiinotni herätti lukemassani lehdessä tuolloin ruoan nimi: "Miilunpolttajan pastaa". Päätin kokeilla ohjetta heti ensi tilaisuuden tullen, ja tottavie hyvää se olikin. Tuonajan ohjetta en enää kuitenkaan muista. Tämä ohje on oma ajanmittaan vakiintunut sovellukseni pastaklassikosta.

Ennen ohjeen valmistusohjetta varoitus on kuitenkin paikallaan: ÄLÄ - AINAKAAN TÄLLÄ KERTAA- HAKSAHDA KEVYTKERMOIUHIN TAI n.s. KERMANKALTAISIIN TUOTTEISIIN. AITO KERMA TEKEE RUOASTA SEN MITÄ SE ON.

Siispä pidemmittä puheitta, hyvät naiset ja herrat:
THE BEST EVER PASTA CARBONARA

Neljälle tarvitaan:
250 g pekonia (tai hätätilassa savukinkkua)
1 valkosipulinkynsi
1/2 dl parmesaniraastetta
1 tölkki kermaa tai
1/2 purkka ranskankermaa
vastarouhittua mustapippuria

250 g pastaa

Tarjoiluun: raastettua parmesania
Koristeluun: persiljaa

Ruskista pekonit kauniin värisiksi. Purista joukkoon valkosipulinkynsi sekä kerma. Mikäli käytät ranskankermaa, on tulos todella ihana. Koska se on paksumpaa kuin kuohukerma, kannattaa sitä ohentaa pienellä lorauksella maitoa. Anna seoksen kiehahtaa. Lisää parmesaniraaste ja munankeltuainen. Rouhi pinnalle mustapippuria. Suolaa tuskin tarvinnet, sillä pekonista ja parmesanista sitä erittyy riittävästi. (Valkuaisen voit käyttää johonkin toiseen ruokaan.) Tarjoile al dente-keitetyn pastan kera mahdollisimman nopeasti.

Persiljaa ei kannata unohtaa, sillä sen maku korostaa pekonin ja kerman liittoa juuri sopivasti.

P.S. En yleensä suosi diettineuvontaa, koska se on henkilökohtaista, enkä muutenkaan usko minkään dietin ihmeitätekevään voimaan erityisemmin. Armahdan poikkeuksellisesti tälläkertaa karppaajia, koska heitä on kuulopuheiden mukaan liikkeellä paljon. Pastaruokien ihanuudesta ei tarvitse kokonaan karppaajankaan luopua. Riittää, että korvaa pastan esim. vihreillä pavuilla. Kastike maistuu vastustamattomalta myös niiden kera. Tai kokeile vaikka pastaa ja papuja. Minusta pavut ja pasta yhdessä on joka tapauksessa monipuolisemman makuista kuin pelkkä pasta. Sama vinkki pätee toki kaikille muillekin pastaohjeille.

lauantai 17. marraskuuta 2012

TANGOT FOR TWO





 

Voi tätä Marraskuun kurimusta! Kuka tai mikä pelastaisi meidät pimeältä kuulta? Viikon päästä on Joulukadun avajaiset ja voi varovasti alkaa lämmitellä ensimmäisiä glögejä.( Eilen tosin näin bussissa joulukuusenkoristeisiin sonnustautuneen iloluonteisen ladyn, ilmeisesti matkalla pikkujouluihin.) Mutta kaikkeen tuohon on vielä ainakin se viikko aikaa, ja pimeys senkuin tiukentaa otettaan.

Hyvät neuvot ovat kalliita! Tai, ehkä sittenkään ei ihan välttämättä...

TANGOT FOR TWO
Pizzataikinasta voisi löytyä lohdutuksenpoikanen. Valmista pizzataikina Durum-vehnäjauhopakkauksen ohjeen mukaan. Muista kohottaa taikinaa useita tunteja tai edellisestä päivästä viileässä. Lisää kohonneeseen taikinaan 1/2 dl hienoksi hakattuja mustia oliiveja, joista on kivet juuri poistettu, 1-2 rkl hienonnettuja kapriksia, 1-2 murskattua valkosipulin kynttä, ripsaus oreganoa, 3-4 hienonnettua aurinkokuivattua tomaattia sekä raastettua emmentaljuustoa niin paljon kuin sielu sietää. Leivo taikina n. sentin paksuisiksi tangoiksi ja paista 200 asteessa uunin keskitasossa n. 10 minuttia, tai kunnes tangot ovat kullanruskeita.

tämän jälkeen loppu riippuu sinusta:

 
 
-Voit tarjota tangot sellaisenaan tai esim. Rucola-salaatin kera

-Tarjoa tangot lämpiminä hedelmäaromisen teen kera

- Voit kääräistä tangot parmankinkkuviipaleiden ympäri, ja tarjota Prosecco-kuohuviinin kera.

-Dippaa tangot kylmään tai lämpimään tomaattidippiin tai keittoon

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

KOHTALOKKAIDEN KURPITSOIDEN YÖ!

 
 
Kurpitsa hymyili tyytyväisenä juuri ennenkuin iski harvat hampaansa mehevään piirakkaan!
 
Voi sentään, mitä tulinkaan pyhäinpäivän iltana tehneeksi! Muokkaisn klassista, hieman piparilta maistuvaa kurpitsapiirasta suklaalta maistuvaksi. Mikä hirveä (kalori)hyökkäys! Mikä henkien taisto (viimeisestä palasta)! Mikä sulaisen samettinen hurmio! Oi minua poloista!

No, pysytäänpä rauhallisina. Mutta suklaa sopii kuin sopiikin kurpitsapiiraan maustajaksi todella fantastisen hyvin- ainakin allekirjoittaneen mielestä. Monihan inhoaa sekä kurpitsaa- että suklaata. Joten otetaanpa ihan iisisti. Laitan teille kuitenkin tähän reseptin- ainakin niin tarkoin kuin muistan sen eilen tehneeni.


TAIVAALLINEN KURPITSASUKLAAPIIRAS:

Pohjaan tarvitaan:
150 g huoneenlämpöistä voita

1 dl sokeria
2,5 dl  vehnäjauhoja

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon vehnäjauhot. Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille ja pane viileään kovettumaan. Valmista sillä aikaa täyte.

 Täytteeseen tarvitset
 4,5 dl kypsää, soseutettua kurpitsaa.

1 dl fariinisokeria

1 sitruunan raastettu kuori

1 appelsiinin raastettu kuori

½ sitruunan ja appelsiinin mehut
1 tl vaniljasokeria

50 g erittäin tummaa suklaata (minä käytin 81%)

1 muna

Kun pohja on jäähtymässä valmista täyte. Sulata suklaa vesihauteessa tai alhaisessa lämpötilassa suoraan kattilassa.
Sekoita kaikki ainekset suklaata lukuunottamatta sauvasekoittimella tai tehosekoittimen avulla. Lisää sula suklaa aivan lopuksi. Kaada täyte jäähtyneen pohjan päälle ja paista 180 asteisessa uunin alatasossa n. 45-50 minuuttia, kunnes täyte on kokonaan hyytynyt. Tarjoillaan mieluiten jäähtyneenä. Torttu lienee parhaillaan seuraavana päivänä, mitä on vaikea pitävästi todistaa, sillä sitä jäi seuraavaan päivään vain erittäin pieni palanen.

 
 
 
P.S. Mikäli joku mielii kokeilla klassista, siis suklaatonta versiotam niin jätä suklaa ja vanija pois ja lisää niiden tilalle 2 tl kanelia, 1tl inkivääriä ja 1/4 tl muskottipähkinää sekä 1 rkl hunajaa. Klassinen versio maistuu aavistuksen jouluisen pipariselta, mikä ei ole laisinkaan hullumpaa sekään...
 

lauantai 3. marraskuuta 2012

PYHÄINPÄIVÄN KUNNIAKSI

 
 
 
Ennenvanhaan pyhäinpäivän tilalla oli Kekri. Sadonkorjuun juhla taipui luontevasti kirkkopyhäksi keskiajalla. Nykyään pyhäinpäivä näyttää voittavan jälleen jalansijaa Halloween-riitteineen. Minä en koe mitään ristiriitaa siinä, että kaikkia edellämainittuja juhlittaisiin vaikka samanaikaisesti. Mikään ei estä kunnioittamasta vainajien muistoa ja nauttimasta koverrettua Halloween-kurpitsan antimia samana päivänä.
Tänä aamuna kovertamani kurpitsa oli syksyn toinen. Viisi-kuusikiloisesta kurpitsasta saa keskimäärin yhden keiton, yhden gratiinin ja yhden kurpitsapiirakan. Ne kaikki maistuvat ihanasti sadonkorjuulle, ja kurpitsalyhdyn valossa syksyn väreissä hehkuva keitto tai juustoinen gratiini maistuvat myös perheen pienimmille...


 

KURPITSGRATIINI:

Kurpitsasose maistuu mainiolta liha- ja riistaruokein särpimenä perunasoseen tapaan. Kurpitsasoseesta valmistetun gratiinin ohjeen opin aikoinaan Ranskassa. Gratiini on siitä erikoinen, että sitä voidaan tarjota sekä suolaisena, että makeana ruokana ruokailijasta riippuen. Ranskassa gratiinia tarjoillaan iltapalana. Tuolloin pöytään katetaan sekä sokeriastia, että kulhollinen juustoraastetta. kukin ruokailija valitsee näin gratiininsa seuraksi omia mieltymyksiään vastaavat särpimet.
Tarvitaan n. 1 kg kurpitsaa kuorittuna ja lohkottuna.
n.1 dl kuohukermaa
suolaa
(ripaus muskottipähkinää).
Hauduta kurpitsa kypsäksi pienessä tilkassa (n. 1 dl) vettä vartin ajan. Soseuta, mausta suolalla ja notkista kermalla.
 1 kananmuna (tai 2 mikäli kurpitsasose on kovin löysää)
voiteluun ja pinnalle voinokareita
ripaus muskottipähkinää
 Tarjoiluun;
200 g emmental-juustoraastetta tai sokeria ja mahdollisesti kanelia

Kypsennä kurpitsa soseeksi yllä olevan ohjeen mukaan, mutta jatka sosetta . Vatkaa munan rakenne haarukalla rikki, ja sekoita muna huolellisesti kurpitsasoseeseen. Voit sekoittaa joukkoon myös ripauksen muskottipähkinää. Nostele pinnalle lopuksi voinokareita.Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Paista uunin keskitasossa 200 asteessa n.20- 30 minuuttia. Tarjoile vähän jäähtyneenä.