torstai 31. tammikuuta 2013

VANHAA JA VIELÄKIN VANHEMPAA

Rakkaat lukijani, hei pitkästä aikaa!




Toista viikkoa hurahti huumassa, kun sisareni esikoiskirja "Synnintekijä" julkaistiin. Täällä oli siskoa, kummityttöä, julkaisutilaisuutta ynnä muuta mukaansatempaavaa. Sisareni kirjailijasivuille pääsee ihmettelemään allaolevasta linkistä:

http://www.facebook.com/kirjailijamiljakaunisto   

Kulkekoot synninteijä kauas ja sovittakoot syntinsä ennenpitkää! Synnintekijäkirjan teemaan kuuluu muunmuassa räätikkä, eli lanttu. Lanttu on muuten niitä perinneruokia, joita täällä suomenmaalla on nautittu tuhansien vuosien ajan. Vielä vanhempaa viljelyperua ovat vain tatar ja ohra. Molemmista saa aivan mahdottoman herkullista uunipuuroa, etenkin, jos sattuu omistamaan leivinuunin. Laita 2 dl ryynejä, 1 tl suolaa ja 1,5 l täysmaitoa. Anna hautua useita tunteja 160 asteisessa uunissa. Nautitaan voin, sokerin ja hyvän omantunnon kera. Onhan kunnon putro entisajan paastoruokaa parhaasta päästä. Noh, riippuen siitä, minkä kirkollisen opin mukaan paastoa vietettiin. Toisille riitti pelkästä lihasta pidättäytyminen, toiset välttivät munia ja maitoakin. Mieleen tulee aikamme erityisruokavaliot. Aiemmin säätely vain tapahtui kirkollisessa hengessä, nykyään terveys- tai eettisin perustein.

Mutta nyt siihen räätikkäohjeeseen. Aivan ihana ja erittäin helppo ohje on seuraavanlainen:

TÄYSJYVÄLANTTUPASTA

Neljälle tarvitaan

500 g täysjyväspagettia

1 pieni valmislanttulaatikko (toki sen voi valmistaa myös itse)
1 prk tomaattikermaa (tai jos et löydä, niin 1 tlk kermaa ja 1 rkl tomaattipyreetä)
ripaus muskottipähkinää
mustapippuria myllystä

150 g emmentaljuustoa

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Lämmitä lanttulaatikko kattilassa yhdessä tomaattikerman kera. Mausta muskottipähkinällä ja mustapippurilla. Valuta pasta ja kaada kastike päälle. Kuorruta juustoraasteella ja nauti kuumana. Vastustamattoman herkullista!




sunnuntai 13. tammikuuta 2013

HERKKU HIIHTÄJILLE SEKÄ PERÄSSÄHIIHTÄJILLE

Raclette on klassinen hiihtoajan herkku. Onneksi hiihtäjän herkuista voivat nauttia myös ne, jotka eivät ladulle asti pääse. Klassisuudestaan huolimatta raclette taipuu moneksi. Pöytämme ympärillä kukaan ei nauttinut samanlaista racletteateriaa. Perinteisen peruna-juusto-leikkelelautasen vaihtoehdoksi käyvät mm. seuraavat ainekset:



 


paahtoleipä
antipasti-leikkeleet
ravunpyrstöt
paprika
tomaatti
sipulirenkaat- tai kuutiot
keitetty kukkakaali

unohtamatta perinteisiä seuralaisia kuten
keitetyt kuoriperunat
suolakurkku
kylmäsavuleikkeleet kuten schwarzwaldinkinkku
raakasuolatut leikkeleet kuten parmankinkku
tai salami

Tässä suussasulavan juustokuorrutuksen ovat saaneet kukkakaali ja ravunpyrstöt!
hillosipulit

Kun olet valinnut mieluisimmat seuralaiset racletellesi, on aika laittaa juustot sulamaan. Varaa n. 200 g juustoa per henki, näin se ei taatusti pääse loppumaan.

Ennen juuston nakkaamista raclettepannuun tai paistinpannulle, voit lisätä pohjalle teelusikallisen sipulikuutioita tai palan paprikaa. Myös leikkele maistuu paistuneena mainiolta. Lopuksi lisätään sitten juusto.

Kaada sula juusto sitten valitsemiesi herkkujen ylle. Nauti Rieslingin tai muun notkean valkoviinin kera!


keskiviikko 9. tammikuuta 2013

NUUTINPÄIVÄÄ ODOTELLESSA

Ihmeiden aika ei ole ohi! Blogia ei vielä ole ollut olemassa vuottakaan, kun kolmen tuhannen kävijän raja on rikkoutunut. Eli kiitos teille kaikille, ja eritoten niille nimeltä mainitsemattomille uskollisille lukijoille, jotka käyvät tutkimassa kirjoituksiani päivittäin.
Nyt olisi hyvinkin aihetta juhlaan. Tässä on ainoastaan kaksi hankaluutta. Toinen on se, etten jostakin syystä saa tällä hetkellä ladattua kuvia blogiini, enkä tiedä mistä se johtuu. Toinen on se, että Nuutin päivää odotellessa, siinä missä viime kuussa tähän aikaan jonotettiin kassalla maksamaan suklaarasioita, jonotetaan kaupassa nyt joogamattoja. Minulla puolestaan ei ole tällä hektellä yhtään joogamattoreseptiä. Suklaa maistuu sensijaan edelleen. Ehdotankin kanssaherkuttelijoitani suhtautumaan erittäin kriittisesti, sekä laskeutumaan härkäviikkojen kurinalaisuuteen äärimmäisen varovaisesti. Tällä vältetään retkahdukset kaikenmaailman ääri-ilmiöihin, kuten himourheiluun ja painontarkkailuun, y.m. ikävästi kalskahtaviin toimintoihin, jotka pahimmillaan saattavat puolestaan johtaa vastakkaisiin tendensseihin, kuten ylettömään suklaahimoon.

Nuutinpäivän lohtusuklaakaakao:

Suklaarasiallisen sijaan voisi mm. lämmittää kullekin kupillisen (kerma)maitoa, ja pudottaa kuhunkin lämpimän (kerma)maidon syleilyyn nelisen palaa Fazerin tummaa suklaata. Tässä kohdin tosin voi lähteä omalle linjalleen, ja lisätä juuri sellaista suklaata kuin mistä eniten todella nauttii. Enemmän kuin ne neljä palaakin voi lisätä, tämä on paitsi omantunnonkysymys, myös puhtaasti makuasia. Vatkaa sula suklaa huolellisesti maidon joukkoon. Lisää tarvittaessa ripaus maustamatonta kaakaojauhetta. Nautitaan kuumana, yksin, tai muussa hyvässä seurassa.


Tämä kuva löytyi blogitieodstostani. Vaihdan sen uuteen heti, kun  minulle selviää, miten korjata uusien kuvien lataustilanteeni.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

LOPPPIAISJUTUNJUURTA






Kun joulun odotus alkoi, tuntui mahdottomalta ajatella, että siihen saattaisi koskaan kyllästyä. Näin loppiaisena voin muistuttaa itseäni, että kyllä tosiaan voi! Tonttukappa keittiössä tuntuu ärsyttävämmältä kuin mikään muu aisa, vaikka nimenomaan ilman tonttukappaa tuntuisi, että koko joulu olisi kerrassaan pilalla! Ja vaikka minusta tuntui, ettei glögistä saa juomalla laisinkaan kylliksi, niin  nyt se paras pullo jäi kokonaan juomatta, eikä sitä tosiaan tee enään edes mieli! Sama juttu suklaan kanssa. Ensimmäiset joulusuklaat ostin itse itselleni heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Eilen saimme Ranskasta tuliaisiksi ainakin kilon suklaata, mutta nyt siihen ei kajoa edes kaikkein namihampaisin tyttäremme.
Onneksi joulusta pääsee järjestelemällä rekvisiitan jälleen sievästi laatikon pohjalle. Mutta ilman loppiaiskakkua tästä ei toki selvitä. Mutta loppiainen ei olisi mitään ilman juurevaa BORSKEITTO a.

Siihen tarvitaan:

(karitsanpotka tai pari)
(nakkeja)
500 g raakoja punajuuria, raastettuna
200 g lanttua, raastettuna niin ikään
2 isoa porkkanaa, raastettuna
1 iso tai 2 pientä sipulia
pari vartta lehtiselleriä, pilkottuna
200 g valkokaalia, ohuiksi viipaleiksi pilkottuna
1 punainen paprika
pari valkosipulintkynttä
1 prk tomaattipyreetä (iso)
1 dl etikkapunajuurten lientä
1 tl tarragonia
ripaus kuivattua lipstikkaa tai 1 laakerinlehti
1 tl kokonaisia valko- tai mustapippureita
suolaa
1 prk ranskankermaa tai smetanaa
öljyä

Tämän lisäksi käytin keittoon pari maa-artisokkaa, joita sattui olemaan jääkaapissa. Raasta ja/tai pilko kasvikset ja paista ne kevyesti öljyssä kattilan pohjalla. Kasviksista ihan kaikkia ei tarvitse olla, mutta jotain muutakin voisi lisätä, mikäli kaapista löytyy ja siltä tuntuu. Kiehauta samalla potka toisessa kattilassa, ja kuori tarvittaessa pinnalle muodostuva vaahto veden pinnalta. Lisää kasvikset lihan joukkoon, samoin kuin pippurit, tomaattipyree ja yrtitkin. Anna hautua kolmisen tuntia. Mikäli aloitat keiton tekemisen aamu yhdeksältä, on se valmista puolilta päivin.  Tarkista lopuksi suolan määrä, ja lisää etikka. Lisää loppuvaiheessa myös nakit, mikäli käytät niitä. Tarjoile ranskankerman tai smetanan kera.

LOPPIAISKAKKU

Jälkiruokana maistuu loppiaiskakku. Se on helppo valmistaa ja aina yhtä herkullinen syödä! (Myös loppiaisen ulkopuolella)

Tarvitset:
500 g valmisvoitaikinaa
80 g pussi mantelijauhetta
saman verran tomusokeria
keltuainen ja valkuainen erikseen
2 rkl mantelilikööriä tai rommia
loraus kermaa
Sekoita täytettä varten mantelijauhe ja tomusokeri, keltuainen ja likööri. Kauli taikina kahdeksi yhtä suureksi pohjaksi. Täytä toinen pohjista seoksella, ja nosta toinen kanneksi. Voit tehdä väliin ylimäräisen reunuksen, mikäli taikinaa tuntuu jäävän yli (ks. kuva alapuolella). Voitele valkuaisella. Paista 180 asteessa uunin alatasossa n. 30 minuttia. Tarkista pohjasta, että sekin kypsyy kunnolla. Voitele uunista nostettu kakku seoksella, jossa on yhtä paljon tomusokeria ja vettä. Tarjoa haaleana tai kylmänä.

Vanhan perinteen mukaan kakun sisään piilotetaan "un feve", papu. Minä viskasin sisään kuivatun herneen. Pavun saaja on vuoden kuningas tai kuningatar.  Ranskassa tätä varten kakun muassa tulee paperinen kruunukin. "On va tirer les Rois" (=nostetaan kuningas), sanotaan, kun kakku ostetaan. Tällä haavaa se olin minä itse. Kyllä nyt kelpaa!


Tältä näyttää piiras valmistusvaiheessa. "Sattuma", eli kuivattu herne paistaa heikosti täytteestä läpi.