EIKÖ TÄMÄ TALVI KOSKAAN LOPU???

... Eli syvien makujen lammaspaistos

Vaikka historiankirjat todistavat ilmiömäisesti toista, on niitä vaikea uskoa. Talvi ei lopu koskaan. Mikä tahansa mainos, jossa palmu huojuu sinitaivaan alla, saa pulssin kohoamaan ja adrenaliinin virtaamaan. TUONNE! Hullunkiilto silmissä sitä varaa matkan minne tahansa, missä selviää ilman toppatakkia ja kalosseja. Tosi talvi-ihminen sitävastoin tilaa matkalipun pohjoiseen. Sukset vain vipottavat kainalossa kun hanki kimmaltelee kylmänä himohiihtäjän verkkokalvolla.

Oikeastaan en lukeudu kumpaisiinkaan. Huomenna matkaan vuotuiseen pyhiinvaelluskohteeseeni, Pariisiin. Muistan mainiosti kuinka tyhjä olin viimevuonna tähän samaan aikaan. Mikäli matka on edes puoleksi yhtä virkistävä kuin viimeksi, palaan uutena ihmisenä kirkkaiden ja loskaisten kotinietosten äärelle, uudella innolla kokkareita potkimaan.

Mutta tänään hellittelen itseäni ja puolisoa karitsanribbseillä, kuten pakkauksen kyljessä lukee. Viimesyksynä suoraan Nietosvaaran luomukasvattajalta( http://nietosvaara.edicypages.com/ ) hankitut puolitoista karitsaa on yhtä potkaa ja kahta viulua vaille pakastimesta käytetty. Kokemuksen mukaan koko potti on edullisinta käyttää viimeistään juhannukseen mennessä. Näin niiden aromit säilyttävät tuoreutensa. Kun elämä on todella syvältä, helpottavat syvät maut arjen kurjuutta juhlaksi asti- ja juuri sitähän me täällä toivommekin! Vuodenaikaan sopivia aromeita saa, hetkinen vain, vaikka seuraavista aineksista:

YLIKYPSÄÄ LAMMASTA TALVEN SYVIMPÄÄN HETKEEN

1 kg karitsan ribbsejä, lapaa tai muuta luista lihaa
4-5 keskikokoista punajuurta
ripaus kuivattu rosmariinia
1 rkl hunajaa
400 g paseerattua tomaattia
1 sipuli
1 valkosipuli
1 tl makeuttamatonta kaakaojauhetta
1 tl pikakahvijauhetta tai 1/2 dl vahvaa kahvia
loraus soijakastike
suolaa, pippuria

Kuori ja lohko punajuuret. Lisää edellämainitut ainekset haluamassasi järjestyksessä lampaanribbsien päälle. Paista ensin 180 asteisessa unissa n. 30 minuuttia. Laske lämpötilaa sitten 150 asteeseen, ja anna hautua niin kauan kuin maltat, mutta mieluiten vähintään 2,5 tuntia. Lisää hauduttamisen aikana tarpeen mukaan nestettä, ettei pohja kuivu. Peitä halutessasi foliolla noin puolivälissä kuivumisen estämiseksi.

Tarjoa uuniperunoiden kanssa. Lohko perunat neljään osaan pituussuuntaan, että saat veneitä muistuttavia lohkoja. Upota ne paistin kastikkeeseen n. tuntia, puoltatoista ennen ruokailun alkamista. Vaihtoehtoisesti seuraksi käy nauhapasta eli tagliatellet tai vastaavat, tai ainoastaan erittäin tuore vaalea leipä ja vihreä salaatti.

Juomana tässä on alkoholiton bitter, eli Bitter Pelegrino. Tottakai myös punaviini käy. Kokeile  vaikkapa chileläistä Tarapacaa

HAUKIFILEIDEN HURMAA!

Anna minulle haukea, niin pian saat nauttia herkkua, jota et milloinkaan ole maistanut!
Ranskassa -kumma kyllä- eräs keittotaidon saavutuksia ja etenkin Lyonilaisten ylpeydenaiheita on Quenelles, haukipyörykät. Lyonissa niitä tarjoillaan rapuvoin kera. Koska nyt ei ole varsinaisesti rapujen sesonki, korvaan sen tässä valkokastikkeella. Jos haluat, voit käyttää myös tomaattikastiketta. Palataan rapuohjeeseen sitten elokuussa.

 Riemullista laskiaista!

 

 

HAUKIPYÖRYKÄT

Tarvitaan 50 gr voita

1 dl vettä

1 dl vehnäjauhoja

2 isoa munaa

Ripaus muskottipähkinää

Pari kierrosta valkopippuria myllystä

 

Lisäksi tarvitaan

1 dl ranskankermaa

1 pieni sipuli

250 gr haukifilettä

 (1 tl hienoksi hakattua persiljaa)

Suolaa maun mukaan

Valmista ensin tuulihattutaikina: Kiehauta vesi ja voi kattilasa. Lisää jauhot ja sekoita tasaiseksi. Lisää munat yksitellen voimakkasti vatkaten, kunnes saat homogenisen ja kiiltävän taikinaköntin.

Jauha haukifileet sipulisilpun ja ranskankerman kanssa sauvasekoittajalla tai monitoimikoneessa hienoksi.Sekoita haukimönjä tuulihattutaikinaan ja mausta muskotilla, valkopippurilla ja halutessasi persiljalla. Muotoile ruokalusikoita apuna käyttäen kananmunan muotoisia – ja kokoisia pyörylöitä jotka asetat voideltuun uunivuokaan odottamaan jatkoa.

 

Valkokastike kuorrutukseen

 2 rkl voita

 2 rkl vehnäjauhoja

2,5 dl maitoa

Suolaa

Valmista valkokastike Sulata voi ja sekoita joukkoon jauhot. Sekoittele puuhaarukalla seos tasaiseksi. Lisää maito pienissä erissä matalalla tulella vatkaten kunnes kaikki maito on lisätty. Anna hautua hiljaisella tulella sekoitellen noin kymmenisen minuttia.

 

Quenellien paisto- ja kuorrutus

 Kaada kastike tasaisesti quenellien päälle ja paista 180 asteisessa uunissa noin puolisen tuntia, kunnes kuorrutus alkaa saada väriä muttei mustu. Mikäli näyttää siltä että pinta tummuu liikaa ennenkuin puoli tuntia on kulunut, voit peittää vuoan tarvittaessa alumiiniapaperilla. Kypsä quenelle on ilmavan oloista. Tarjoa kylmän, hedelmäisen valkoviinin, esim Mosellen tai Sancerren kera lämpimänä alkupalana uhlavalla illallisella tai kevyen lounaan pääruokana.

Vinkki! Saat suussasulavan paistoksen lisäämällä quenellien päälle ennen valkokastikeen lisäämistä, puoli purkkia esim. basilikalla ryyditettyä tomaattikastiketta (valmiina purkista tai itsevalmistettua). Lisää tällaisen paistoksen pinnalle vielä 150 g emmentalia. Paista kuten yllä neuvottu.

FREDRIKAN YLISTYS



Voisiko olla totta, että Runebergin vaimon kulinariset saavutukset ajavat toisissa kodeissa runoilijana tunnetun kirjallisten saavutusten ohi? Runebergin torttu on edustettuna jokaisessa itseään kunnioittavassa kaupassa ja marketissa viikkokausia ennen Runeberginpäivää. Mutta löytyykö niistä runoja? EI!

Kertoman mukaan torttu syntyi Runebergin kutsuille häthätää kyhätyistä aineksista. Tästä näemme, että Fredrika oli nainen parhaasta päästä. Nyt keräilemme torttureseptejä ja mittailemme ainesosia milligramman tarkkuudella, että saisimme aikaan juuri oikeanlaisen tekeleen. Mutta nykynainen on edelleen yllättävän usein Fredrikan kanssa samassa veneessä. Jotain menee pieleen tai jotain puuttuu. Fredriakn tavoin todellinen arjen sankari selviää tilanteesta mielikuvituksen siipien kannattamina. Näin kävi tänä viikonloppuna myös minulle.

Tein koulun leivontapäivänä lasten kanssa runebergintorttuja, joita sitten jäi yli niin paljon, että ajattelin voivani tarjota nitä huomispäivän illallisilla myös saunavieraalle. Kotiin päästessäni huomasin hyvän ajatukseni vesittyneen, kun lähtiessä rapeat pikku tortut olivat muhjaantuneet pussissa uuteen muotoon. Lähipiirini hyökkäsi välittömästi torttujen kimppuun, ja vain äärimmäisillä karjahduksilla sain säästettyä niistä osan. Tuon osan painelin vuoan pohjalle. Siitä jatkaen muodostui kakku, joka on lyö herkullisuudessaan kaikki tähän saakka nauttimani Runebergit eli Fredrikat. Lyön vetoa, että Fredrika olisi tehnyt samoin!
RUNEBERGIN TORTUT HEIDIN TAPAAN sekä VERNAN KAKKU FREDRIKAN HENGESSÄ:

Runebergin torttujen ohjeen olen saanut ystävältäni Heidiltä Sancerressa "vuonna yks ja kaks". Se on mielestäni paras ohje kautta aikojen. Huomaa, että laitan jauhoja puolet Heidin ohjeesta. Kokeile molempia tapoja, niin näet, kummasta itse pidät enemmän.

Heidin Runegergeihin tarvitset:

1 muna
2 dl sokeria
1 dl kuohukermaa
1/2 dl mantelirouhetta (tämän voi korvata korppujauholla jos on allergioita tai unohtunut käydä kaupassa)
1 1/2 dl sulatettua voita
1 tl kardemummaa
1 dl vehnäjauhjoa (tosin Heidin mukaan niitä tulee 2 dl)
1 dl piparimuruja
1 dl korppujauhoja
1/2 tl leivinjauhetta

Täytteeksi vadelmahilloa
koristeeksi vadelmahilloa
tomusokeria
tilkka kuohukermaa

Sekoita taikinan kuivat aineet keskenään. Sekoita myös nestemäiset aineet keskenään. Yhdistä ainekset. Täytä Runebergintorttuvuoat tai muffinivuoat 2/3 täyteen. Tee jauhotetulla peukalolla kuhunkin keskelle pieni koko, ja sujauta koloon nokare vadelmahilloa Paista uunin keski-ylätasossa 200 asteessa n.10-15 minuttia. Voit kostuttaa jäähtyneet tortut punssilla, rommilla tai manteliliköörillä.

Kun tortut ovat jäähtyneet, lisää kokon pinnalle nokare vadelmahilloa. Koristele vadelmahillon reunus tahnalla, joka tehdään lisäämällä n. desiin tomusokeria pari rkl kuohukermaa. Tomusokerin voi värjätä hennon vaaleanpunaiseksi karamellivärillä tai tilkalla punajuuren säilöntälientä tai keitinnestettä.

VERNAN KAKKU FREDRIKAN HENGESSÄ



Tässä kakku ennen kermavaahdon ja koristelun lisäämistä...

Tarvitset annoksen ylläolevaa runebergintorttutaikinaa. Voit paistaa taikinan torttuvuoassa tortun vuokaan tai murennella neljä valmistorttua piirasvuoan pohjalle. Painele tortut tiiviisti pohjalle, jäähdytä ja kumoa tarjoiluvadille. Kostuta pohja manteliliköörillä ja valele vadelmahillolla. Vatkaa tölkki kuohukermaa vaahdoksi, mausta se teelusikallisella tomusokeria. Tasoittele kerma vadelahillon päälle. Värjää tomusokeritahna hennon vaaleanpunaiseksi ylläolevan ohjeen mukaan. Koristele kermavaahto tomusokeritahnalla. Annan makujen tassantua viileässä vähintään tunti- pari ennen tarjolle asettamista.

Varoitus: Torttu on vastustamattoman makoisaa!!



...ja tässä kakku koristeltuna.

VANHAA JA VIELÄKIN VANHEMPAA

Rakkaat lukijani, hei pitkästä aikaa!

Toista viikkoa hurahti huumassa, kun sisareni esikoiskirja "Synnintekijä" julkaistiin. Täällä oli siskoa, kummityttöä, julkaisutilaisuutta ynnä muuta mukaansatempaavaa. Sisareni kirjailijasivuille pääsee ihmettelemään allaolevasta linkistä:

http://www.facebook.com/kirjailijamiljakaunisto   

Kulkekoot synninteijä kauas ja sovittakoot syntinsä ennenpitkää! Synnintekijäkirjan teemaan kuuluu muunmuassa räätikkä, eli lanttu. Lanttu on muuten niitä perinneruokia, joita täällä suomenmaalla on nautittu tuhansien vuosien ajan. Vielä vanhempaa viljelyperua ovat vain tatar ja ohra. Molemmista saa aivan mahdottoman herkullista uunipuuroa, etenkin, jos sattuu omistamaan leivinuunin. Laita 2 dl ryynejä, 1 tl suolaa ja 1,5 l täysmaitoa. Anna hautua useita tunteja 160 asteisessa uunissa. Nautitaan voin, sokerin ja hyvän omantunnon kera. Onhan kunnon putro entisajan paastoruokaa parhaasta päästä. Noh, riippuen siitä, minkä kirkollisen opin mukaan paastoa vietettiin. Toisille riitti pelkästä lihasta pidättäytyminen, toiset välttivät munia ja maitoakin. Mieleen tulee aikamme erityisruokavaliot. Aiemmin säätely vain tapahtui kirkollisessa hengessä, nykyään terveys- tai eettisin perustein.

Mutta nyt siihen räätikkäohjeeseen. Aivan ihana ja erittäin helppo ohje on seuraavanlainen:

TÄYSJYVÄLANTTUPASTA

Neljälle tarvitaan

500 g täysjyväspagettia

1 pieni valmislanttulaatikko (toki sen voi valmistaa myös itse)
1 prk tomaattikermaa (tai jos et löydä, niin 1 tlk kermaa ja 1 rkl tomaattipyreetä)
ripaus muskottipähkinää
mustapippuria myllystä

150 g emmentaljuustoa

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Lämmitä lanttulaatikko kattilassa yhdessä tomaattikerman kera. Mausta muskottipähkinällä ja mustapippurilla. Valuta pasta ja kaada kastike päälle. Kuorruta juustoraasteella ja nauti kuumana. Vastustamattoman herkullista!

HERKKU HIIHTÄJILLE SEKÄ PERÄSSÄHIIHTÄJILLE

Raclette on klassinen hiihtoajan herkku. Onneksi hiihtäjän herkuista voivat nauttia myös ne, jotka eivät ladulle asti pääse. Klassisuudestaan huolimatta raclette taipuu moneksi. Pöytämme ympärillä kukaan ei nauttinut samanlaista racletteateriaa. Perinteisen peruna-juusto-leikkelelautasen vaihtoehdoksi käyvät mm. seuraavat ainekset:

 


paahtoleipä
antipasti-leikkeleet
ravunpyrstöt
paprika
tomaatti
sipulirenkaat- tai kuutiot
keitetty kukkakaali

unohtamatta perinteisiä seuralaisia kuten
keitetyt kuoriperunat
suolakurkku
kylmäsavuleikkeleet kuten schwarzwaldinkinkku
raakasuolatut leikkeleet kuten parmankinkku
tai salami


Tässä suussasulavan juustokuorrutuksen ovat saaneet kukkakaali ja ravunpyrstöt!

hillosipulit

Kun olet valinnut mieluisimmat seuralaiset racletellesi, on aika laittaa juustot sulamaan. Varaa n. 200 g juustoa per henki, näin se ei taatusti pääse loppumaan.

Ennen juuston nakkaamista raclettepannuun tai paistinpannulle, voit lisätä pohjalle teelusikallisen sipulikuutioita tai palan paprikaa. Myös leikkele maistuu paistuneena mainiolta. Lopuksi lisätään sitten juusto.

Kaada sula juusto sitten valitsemiesi herkkujen ylle. Nauti Rieslingin tai muun notkean valkoviinin kera!

NUUTINPÄIVÄÄ ODOTELLESSA

Ihmeiden aika ei ole ohi! Blogia ei vielä ole ollut olemassa vuottakaan, kun kolmen tuhannen kävijän raja on rikkoutunut. Eli kiitos teille kaikille, ja eritoten niille nimeltä mainitsemattomille uskollisille lukijoille, jotka käyvät tutkimassa kirjoituksiani päivittäin.
Nyt olisi hyvinkin aihetta juhlaan. Tässä on ainoastaan kaksi hankaluutta. Toinen on se, etten jostakin syystä saa tällä hetkellä ladattua kuvia blogiini, enkä tiedä mistä se johtuu. Toinen on se, että Nuutin päivää odotellessa, siinä missä viime kuussa tähän aikaan jonotettiin kassalla maksamaan suklaarasioita, jonotetaan kaupassa nyt joogamattoja. Minulla puolestaan ei ole tällä hektellä yhtään joogamattoreseptiä. Suklaa maistuu sensijaan edelleen. Ehdotankin kanssaherkuttelijoitani suhtautumaan erittäin kriittisesti, sekä laskeutumaan härkäviikkojen kurinalaisuuteen äärimmäisen varovaisesti. Tällä vältetään retkahdukset kaikenmaailman ääri-ilmiöihin, kuten himourheiluun ja painontarkkailuun, y.m. ikävästi kalskahtaviin toimintoihin, jotka pahimmillaan saattavat puolestaan johtaa vastakkaisiin tendensseihin, kuten ylettömään suklaahimoon.

Nuutinpäivän lohtusuklaakaakao:

Suklaarasiallisen sijaan voisi mm. lämmittää kullekin kupillisen (kerma)maitoa, ja pudottaa kuhunkin lämpimän (kerma)maidon syleilyyn nelisen palaa Fazerin tummaa suklaata. Tässä kohdin tosin voi lähteä omalle linjalleen, ja lisätä juuri sellaista suklaata kuin mistä eniten todella nauttii. Enemmän kuin ne neljä palaakin voi lisätä, tämä on paitsi omantunnonkysymys, myös puhtaasti makuasia. Vatkaa sula suklaa huolellisesti maidon joukkoon. Lisää tarvittaessa ripaus maustamatonta kaakaojauhetta. Nautitaan kuumana, yksin, tai muussa hyvässä seurassa.





Tämä kuva löytyi blogitieodstostani. Vaihdan sen uuteen heti, kun  minulle selviää, miten korjata uusien kuvien lataustilanteeni.

LOPPPIAISJUTUNJUURTA


Kun joulun odotus alkoi, tuntui mahdottomalta ajatella, että siihen saattaisi koskaan kyllästyä. Näin loppiaisena voin muistuttaa itseäni, että kyllä tosiaan voi! Tonttukappa keittiössä tuntuu ärsyttävämmältä kuin mikään muu aisa, vaikka nimenomaan ilman tonttukappaa tuntuisi, että koko joulu olisi kerrassaan pilalla! Ja vaikka minusta tuntui, ettei glögistä saa juomalla laisinkaan kylliksi, niin  nyt se paras pullo jäi kokonaan juomatta, eikä sitä tosiaan tee enään edes mieli! Sama juttu suklaan kanssa. Ensimmäiset joulusuklaat ostin itse itselleni heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Eilen saimme Ranskasta tuliaisiksi ainakin kilon suklaata, mutta nyt siihen ei kajoa edes kaikkein namihampaisin tyttäremme.
Onneksi joulusta pääsee järjestelemällä rekvisiitan jälleen sievästi laatikon pohjalle. Mutta ilman loppiaiskakkua tästä ei toki selvitä. Mutta loppiainen ei olisi mitään ilman juurevaa BORSKEITTO a.

Siihen tarvitaan:

(karitsanpotka tai pari)
(nakkeja)
500 g raakoja punajuuria, raastettuna
200 g lanttua, raastettuna niin ikään
2 isoa porkkanaa, raastettuna
1 iso tai 2 pientä sipulia
pari vartta lehtiselleriä, pilkottuna
200 g valkokaalia, ohuiksi viipaleiksi pilkottuna
1 punainen paprika
pari valkosipulintkynttä
1 prk tomaattipyreetä (iso)
1 dl etikkapunajuurten lientä
1 tl tarragonia
ripaus kuivattua lipstikkaa tai 1 laakerinlehti
1 tl kokonaisia valko- tai mustapippureita
suolaa
1 prk ranskankermaa tai smetanaa
öljyä

Tämän lisäksi käytin keittoon pari maa-artisokkaa, joita sattui olemaan jääkaapissa. Raasta ja/tai pilko kasvikset ja paista ne kevyesti öljyssä kattilan pohjalla. Kasviksista ihan kaikkia ei tarvitse olla, mutta jotain muutakin voisi lisätä, mikäli kaapista löytyy ja siltä tuntuu. Kiehauta samalla potka toisessa kattilassa, ja kuori tarvittaessa pinnalle muodostuva vaahto veden pinnalta. Lisää kasvikset lihan joukkoon, samoin kuin pippurit, tomaattipyree ja yrtitkin. Anna hautua kolmisen tuntia. Mikäli aloitat keiton tekemisen aamu yhdeksältä, on se valmista puolilta päivin.  Tarkista lopuksi suolan määrä, ja lisää etikka. Lisää loppuvaiheessa myös nakit, mikäli käytät niitä. Tarjoile ranskankerman tai smetanan kera.

LOPPIAISKAKKU

Jälkiruokana maistuu loppiaiskakku. Se on helppo valmistaa ja aina yhtä herkullinen syödä! (Myös loppiaisen ulkopuolella)

Tarvitset:
500 g valmisvoitaikinaa
80 g pussi mantelijauhetta
saman verran tomusokeria
keltuainen ja valkuainen erikseen
2 rkl mantelilikööriä tai rommia
loraus kermaa
Sekoita täytettä varten mantelijauhe ja tomusokeri, keltuainen ja likööri. Kauli taikina kahdeksi yhtä suureksi pohjaksi. Täytä toinen pohjista seoksella, ja nosta toinen kanneksi. Voit tehdä väliin ylimäräisen reunuksen, mikäli taikinaa tuntuu jäävän yli (ks. kuva alapuolella). Voitele valkuaisella. Paista 180 asteessa uunin alatasossa n. 30 minuttia. Tarkista pohjasta, että sekin kypsyy kunnolla. Voitele uunista nostettu kakku seoksella, jossa on yhtä paljon tomusokeria ja vettä. Tarjoa haaleana tai kylmänä.

Vanhan perinteen mukaan kakun sisään piilotetaan "un feve", papu. Minä viskasin sisään kuivatun herneen. Pavun saaja on vuoden kuningas tai kuningatar.  Ranskassa tätä varten kakun muassa tulee paperinen kruunukin. "On va tirer les Rois" (=nostetaan kuningas), sanotaan, kun kakku ostetaan. Tällä haavaa se olin minä itse. Kyllä nyt kelpaa!



Tältä näyttää piiras valmistusvaiheessa. "Sattuma", eli kuivattu herne paistaa heikosti täytteestä läpi.